Flimmeri vaanii

Perjantain käynti Kolmiosairaalassa osoitti, että dialyysi toimii. Jonkun verran on edelleen ongelmia poistuvan nesteen määrässä ja asiaa yritetään korvata lisäämällä vahvemman (eli glukoosia 2,3% ) liuoksen määrää. Aikaisempia kaksi keltaista, yksi vihreä ja yöpussi malli muuttui kaksi vihreää ja yksi keltainen + yöpussi. Värit tarkoittavat nesteen vahvuutta.

Saimme myös tiedon, että yökonekoulutus alkaa parin viikon päästä.

Eilen oli vähän huono päivä. Aamulla verenpaine oli hyvä, mutta iltapäivällä tunsin itseni väsyneeksi. Ajattelin, että syynä oli nepalilainen ateria, mutta päätin – vaimon kehotuksesta – mitata verenpaineen. Mittari sekoili eikä suostunut mittaamaan eli selvä rytmihäiriö. Kuulun ilmeisesti tyyppiin, jolle eteisvärinä ei anna muita oireita kuin väsymyksen.

Ambulanssimiehet, jotka saapuivat tarkistamaan tilanteen, vahvistivat diagnoosin oikeaksi ja sanoivat, että Peijakseen on lähdettävä. Lähtö ei ollutkaan yksinkertainen, sillä iltapäivän dialyysi oli edessä. Kun en näyttänyt kuolemansairaalta, päädyttiin ratkaisuun, että he lähtevät uusille keikoille, dialyysi tehdään ja toinen ambulanssihenkilöstä tulee noutamaan tuntia myöhemm

Hälytyskeskuksen soitossa tunnin päästä oltiin kuitenkin sitä mieltä, että voisin tulla taksillakin. Vaimoni kuitenkin piti ratkaisua huonona ja lupasi heittää minut sinne autollamme. Sitä ennen hän keskusteli sekä Kolmiosairaalan osasto 5:n että Peijaksen päivystysosaston kanssa. Ongelma oli päivystysosastolle uusi: mitä tehdään vatsakalvodialyysipotilaalle, jolla on flimmeri. Vaimoni pakkasi mukaan kaksi dialyysinestepussia, korkkeja ja telineen, johon korkit kiinnitetään. Sairaalaan päästyämme vaimoni siirsi Kolmiosairaalan Roosa-hoitajan opit  pikakurssina kahdelle päivystyksen hoitajalle, jotka eivät olleet aikaisemmin tavanneet vatsakavodialyysipotilasta.  Pikakoulutus toimi, mutta osasin toki itse tehdä tarvittavat toimenpiteet. Tuntui kuitenkin turvalliselta, että ystävällinen hoitaja toi ja vei nesteet sekä seurasi homman etenemistä.

Olin valitettavasti syönyt sairaalaan lähtiessä voileivän ja niin sain odottaa kuusi tuntia sähköistä rytmin siirtoa. Sen kulusta en tiedä mitään, mutta kun heräsin muutaman minuutin kuluttua, rytmi oli palannut normaaliksi. Flimmerin syistä ei tiedetä, mutta se on hyvin tavallinen vanhoilla ihmisillä. Kun syön Marevania, flimmeri itsessään ei ole vaarallinen. 

Taksi toi kotiin kello 1.40, sillä päivystykseen ei onneksi jätetä turhaan yöpymään. Osaa viereisten sänkyjen asiakkaita kuunnellessa ei voi muuta kuin ihailla henkilöstön työtä!